Päiväkirja

Puolan kautta Las Palmasiin

Tiimin valmistautuminen Etelä-Amerikan jälkeen seuraavaan kilpailuun sujui vain osittain suunnitelmien mukaisesti. Niin menivät tehdastiimissäkin suunnitelmat uusiksi, kun luonto näytti voimansa. Minun oli tarkoitus ajaa kahden päivän testi Tshekeissä muutama päivä ennen Kanarialle lähtöä. Tiimikaverini Kopecky ajoi testin jo edeltäneellä viikolla, koska hän osallistui Italian mestaruussarjan osakilpailuun ennen Kanarian kisaa.

Rallia edeltäneellä viikolla lentokielto siirsi lähtemistäni Tshekkiin useampaan kertaan. Lopulta testi oli peruttava kokonaan, koska rekan kaikkine varaosineen oli lähdettävä kohti Kanariaa. Tiimi päätti ajaa testin saarella kisaviikon maanantaina.

Seuraava ongelma olikin jo valmis, meidän pääseminen koko kilpailupaikalle. Kanarialle piti päästä sunnuntai-illaksi. Meillä oli liput sunnuntaiaamuna Helsingistä, mutta tiimi ei halunnut ottaa mitään riskiä meidän pääsyn suhteen, joten piti keksiä uusi suunnitelma. Paperilla meidän reitti Las Palmasiin näytti vähintäänkin raskaalta: laivaa, autoa, bussia ja lentämistä! Hyppäsimme torstaina Helsingistä laivaan suuntana Puola. Jo laivamatkalla oli mukava seurata kotimaan uutisista, kuinka siellä kehuttiin kaikkien lentokenttien olevan auki ja lentojen olevan ajallaan. Perjantaina ajoimme Puolasta Prahaan. Sieltä oli tarkoitus jatkaa lauantaina bussilla Barcelonaan, mutta onneksi taivas aukeni ja pääsimme jatkamaan lentämällä.

Maanantaina oli sitten vuorossa testi. Rekan saamisessa ulos laivasta oli odottamattomia ongelmia ja pääsimme aloittamaan testin vasta iltakuudelta. Vaikka kilometrejä kertyi melkein kaikki 20, niin auto tuntui sopivan hyvin Kanarian teille. Kokeilin paria kehitysversiota iskareissa sekä jäykempiä jousia kuin missään muualla. Saaren tiet olivat erittäin tasaiset ja asfaltti uutta vastaavaa.

Tiistaina ja keskiviikkona tapahtunut nuotitus oli jälleen kerran hyvin erikoinen. Tiistaipäivälle tuli pituutta melkein 14 tuntia. Liikkuminen oli niin hidasta saaren koukkuisilla vuoristoteillä, että vain kahdesti pysähdyimme syömään eväitä huoltoautosta ja muuten saimme olla koko ajan liikkeellä. Pätkät näyttivät hienoilta. Ne olivat samanlaisia kuin Kataloniassa, mutta ainoastaan muutamiin kurviin saattaisi tulla hiekkaa kisan aikana. Koko ajan toisella puolella oli kaide ja toisella puolella kallion seinä.

Kisa käynnistyi torstaina yllättävän hyvin. Ensimmäiseen huoltoon tultiin toisena vain pari sekuntia johtavaa Meekeä perässä. Sijoitus vaikutti olevan ainakin yhtä iso yllätys monelle muulle kuin se oli itselleni. Pätkät olivat yllättävän liukkaat, asfaltin ollessa niin tasaista ja uutta. Tiesin ajoni olevan aggressiivista ja sen näki myös renkaista.

Iltapäivä sujui myös mukavasti, tiimikaveri tosin livahti ohitse muutamalla kovalla pätkäajalla. Sitä vastoin Meekellä oli taas huonoa tuuria. Vanteen rikkoutumisen takia hän joutui vaihtamaan renkaan päivän toiseksi viimeisellä pätkällä ja hävisi siinä lähes kaksi minuuttia. Toiseen ajopäivään startattiin siis toisena reilut kymmenen sekuntia Kopeckyn perässä. Tasaisesti koko kauden ajanut Wilks oli puolestaan vajaat 20 sekuntia meidän perässä.

Harvoin on viime aikoina peruttu ralleissa pätkiä liian suuren yleisömäärän takia. Perjantaina viimeisen pätkän lähtöön ajaessani sain itse todeta tämän positiivisen ongelman. En olisi uskonut, että saarella ajettavassa rallissa tulisi olemaan siinä määrin katsojia. Me olimme ainoina liikkeellä kahdella vararenkaalla ja sen takia viimeinen pätkä olisi ollut hyvä päästä ajamaan. Muilla oli renkaat jo vahvasti kärsinyt edellisen, lähes 30 kilometrin pätkän jälkeen.

Lauantain ajopäivä sujui myös ilman pienintäkään ongelmaa. Rauhoitin ajoa ja sain näin säästettyä renkaita pätkien loppuun asti. Ajettiin tiimikaverin kanssa kaikki pätkät tasatahtiin ja eroa maalissa jäi vajaat 10 sekuntia Kopeckyn hyväksi. Tiimin johto antoi meidän ajaa kilpaa loppuun asti, mutta suosittelivat kuitenkin voimakkaasti molemmille maaliin ajamista.

Seuraavaksi on vuorossa asfalttitestiä Tshekeissä. PR-puolella riittää myös ohjelmaa. Uusi Fabian RS-malli esitellään pian ja sillä on tarkoitus ajaa viikko toimittajien kanssa. Toukokuussa on luvassa toinenkin PR-tapahtuma, mitä odotan kieltämättä enemmän kuin yhtään aiempaa ”pitkällä” tehdasurallani. Pääsen seuraamaan paikan päälle lätkän mitalipelit Saksaan. Skodahan tunnetusti tukee tätäkin tapahtumaa hyvin.

Kiirettä siis riittää ja nyt olisi ehdittävä työskennellä toisellakin nelikolla eli Valtralla!